Kääriäinen (2019) luennoi kurssilla artikkeligradusta, mikä tuli todella tarpeeseen omaakin gradua ajatellen. Omassa gradussani olen pitänyt tätä hieman itsestäänselvyytenäkin - jos artikkeligradu on mahdollisuus tehdä niin miksipäs en tähän tarttuisi. Tutkimusryhmämme harjoitustutkimuksessa emme ole tätä vielä oikeastaan pohtineetkaan.
Yllättävintä prosessissa on ehkä se, että jo tutkimussuunnitelmavaiheessa olisi hyvä tietää tai ainakin pohtia lehteä, mihin artikkeligradua tarjoaa. Koen itseni kovin noviisiksi arvioimaan, mikä lehti olisi hyvä ja joitakin lehtiä kohtaan huomaan ajattelevani, että se on liian korkeatasoinen suhteessa omaan graduuni. En olisi myöskään ajatellut, että lehdillä voisi olla niin isoja eroja, millä olisi vaikutusta omaan raportointiin esimerkiksi sanamäärien suhteen (Kääriäinen 2019). Jo itse tutkimusaiheeseen sekä valittuihin menetelmiin perehtyminen vaatii laajaa paneutumista, mutta niin myös näköjään tämäkin!
Luettuani yhä enemmän artikkeleita huomaan eettisyyden ja luotettavuuden jäävän kovin ohueksi. Sanamäärä selittää tämän, minkä vuoksi artikkeligradun lisäksi kirjoitetaan yhteenveto, jossa esimerkiksi eettisyys ja luotettavuus tulevat laajemmin esille (Kääriäinen 2019). Periaatteessa tämä on tutkimussuunnitelman päivittämistä, mikä kannustaakin tutkimussuunnitelman huolelliseen tekemiseen!
Tutkimusryhmämme tutkimuksessa voisin ajatella artikkeligradun olevan järkevä vaihtoehto. En oikein keksi, miksi artikkeligradun tekeminen ei olisi hyvä vaihtoehto. Toisin kuin omassa gradussani, tutkimusryhmämme tutkimus olisi mahdollisesti järkevämpää kohdentaa kotimaisiin julkaisuihin aiheeseemme vedoten. Tutkimussuunnitelman osalta tämä hieman pohdituttaa: kuinka paljon suunniteltua raportointia on hyvä suunnitelmassa avata?
Rakas tutkimuspäiväkirja, viimeisiä viedään!
Lähteet:
Kääriäinen M (2019) Pro gradu artikkelina. Luento. Oulun yliopisto. 16.10.2019.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti