Tekstianalyysi oli minulle todella vieras analyysimenetelmä ennen Marjo Suhosen (2019) luentoa. Tutkimustehtävä säätelee paljon sitä, onko tekstianalyysi paras mahdollinen aineiston analyysimenetelmäksi. Myös aineiston suuruus on riippuvainen tästä, kuten missä tahansa laadullisessa tutkimuksessa. Tekstianalyysin kohteena on usein tekstin epäsuorat ulottuvuudet eli piilosisällöt, mikä jo osaltaan auttaa hahmottamaan tekstianalyysin luonnetta. Keskeistä tekstianalyysissa on tulkinnan luotettavuus, jolloin tieteellinen ote on säilytettävä. Tekstianalyysissa keskitytään yksityiskohtiin ja kontekstiin (Suhonen 2019.)
Parhaiten minua on opettaneet tutkimusmenetelmiä koskien erilaiset esimerkit. Olenkin käyttänyt paljon omissa opinnäytetyöissäni työstämistä esimerkin kautta, minkä olen kokenut hyväksi ja opettavaiseksi. Erilaiset esimerkit ovat herätelleet ajattelemaan tutkijan perusteluita; miksi hän on valinnut tämän menetelmän ja minkä vuoksi edennyt tietyllä tavalla.
Halusin selventää itselleni minkätyyppisessä tutkimuksessa tekstianalyysiä käytetään. Tekstianalyysiin liittyen etsin kaksi Oulun yliopiston väitöskirjaa, joiden tutkimuskysymykset koostin alle:
Parhaiten minua on opettaneet tutkimusmenetelmiä koskien erilaiset esimerkit. Olenkin käyttänyt paljon omissa opinnäytetyöissäni työstämistä esimerkin kautta, minkä olen kokenut hyväksi ja opettavaiseksi. Erilaiset esimerkit ovat herätelleet ajattelemaan tutkijan perusteluita; miksi hän on valinnut tämän menetelmän ja minkä vuoksi edennyt tietyllä tavalla.
Halusin selventää itselleni minkätyyppisessä tutkimuksessa tekstianalyysiä käytetään. Tekstianalyysiin liittyen etsin kaksi Oulun yliopiston väitöskirjaa, joiden tutkimuskysymykset koostin alle:
- Suhonen M (2007) väitöskirjan neljä tutkimustehtävää: "1. Mitkä ovat osallistujaohjauksen pääteemat? 2. Minkälaisiksi osallistujat arvioivat osallistumismahdollisuutensa ja niihin liittyvät tekijät? 3. Millä tavalla osallistujien erilaiset intressit näyttäytyvät osallistujaohjauksessa? 4. Minkälainen on kehittämishankkeen tavoitteiden asema osallistujaohjauksessa?"
- Tiirinki (2014) väitöskirjan tutkimsutehtävä: "Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia kulttuurisia merkityksiä terveyskeskukseen liittyy asiakkaan näkökulmasta." (Tutkimuskysymykset: "1. Millaisia näkyviä ja piilotettuja kulttuurisia merkityksiä terveyskeskukseen liittyy asiakkaan näkökulmasta? 2. Minkälaisia kulttuurisia malleja hahmottuu näkyvistä ja piilotetuista kulttuurisista merkityksistä terveyskeskuksen asiakkaan näkökulmasta?"
Molemmissa väitöskirjoissa on käytetty tekstianalyysin lisäksi sisällönanalyysiä menetelmänä, mikä onkin tyypillinen tapa edetä (Suhonen 2019). Tutkimuskysymyksien perusteella on haastavaa päätellä tekstianalyysin käyttämistä tutkimusmenetelmänä etenkin Suhosen (2007) tutkimustehtävien perusteella. Tiiringin tutkimuskysymyksessä mainittu "piilotettuja kulttuurisia merkityksiä" antaa mahdollisesti pientä viitettä tekstianalyysin käytöstä.
Luennolla harjoittelimme erilaisten tekstien avulla niiden tulkintaa. Tekstianalyysi tuntui haastavalta. Keskeistä tekstianalyysissä on löytää konteksti (kenelle teksti on suunnattu ja tekstin tarkoitus) sekä tekstin sävy ja tyyli. Esimerkkien mennessä eteenpäin huomasin kehittyväni tekstien tulkinnassa. Tässäkin varmasti pätee se tosiseikka, että tutkimaan oppii tutkimalla.
Koen tekstianalyysin erittäin mielenkiintoisena menetelmänä, mutta yhdyn kyllä luennon perusteella siihen, ettei se ole ensisijainen menetelmä aloittelevalle tutkijalle. Luotettavuuskysymykset ovat myös pinnalla pohtiessani tekstianalyysiä; tulkinnallisuus ei saa mennä yli aineiston (Suhonen 2019). Oma ajatukseni tekstianalyysista on tällä hetkellä varmasti liian suppea; en olisi ajatellut tekstianalyysiä hyvänä menetelmänä esimerkiksi terveydenhuollon projektien tutkimisessa. Suhosen ja Paasivaaran (2014) mukaan aikaisempaa syvällisempi ymmärtäminen on mahdollista tekstianalyysin avulla: projektien tavoitteet, päämärät sekä projekteissa työskentelevien taustamotiivit ovat tutkittavissa/ilmennettävissä tekstianalyysiä käyttämällä.
Näyttäisi kyllä siltä, ettei tekstianalyysi sovi valittuun tutkimusmenetelmäämme. Toki joskus haastatteluaineistojakin on analysoitu tekstianalyysillä, mutta sisällönanalyysi on yleensä sopivampi ja käytetympi (Suhonen 2019). Ajattelisin kuitenkin että tutkimuskysymyksemme pystymme vastaamaan paremmin jollain muulla menetelmällä kuin tekstianalyysillä.
Rakas päiväkirja, luulen että palaan vielä joskus tutkijanurallani tähän.
Lähteet:
Suhonen M (2019) Tekstianalyysi aineiston analyysimenetelmänä. Luento. Oulun yliopisto. 2.10.2019.
Suhonen M (2007) Osallistujaohjaus ristipaineiden keskellä. Tapaustutkimus Kainuun maakuntakokeilun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen suunnitteluvaiheesta vuosina 2003-2004. Väitöskirja. Oulun yliopisto.
Suhonen M & Paasivaara L (2014) Tekstianalyysi terveysalan projektien tutkimuksessa. Hallinnon tutkimus 33(4): 375-383.
Tiirinki H (2014) Näkyvien ja piilotettujen merkityksien rajapinnoilla - Terveyskeskukseen liittyvät kulttuurimallit asiakkaan näkökulmasta. Väitöskirja. Oulun yliopisto.
Luennolla harjoittelimme erilaisten tekstien avulla niiden tulkintaa. Tekstianalyysi tuntui haastavalta. Keskeistä tekstianalyysissä on löytää konteksti (kenelle teksti on suunnattu ja tekstin tarkoitus) sekä tekstin sävy ja tyyli. Esimerkkien mennessä eteenpäin huomasin kehittyväni tekstien tulkinnassa. Tässäkin varmasti pätee se tosiseikka, että tutkimaan oppii tutkimalla.
Koen tekstianalyysin erittäin mielenkiintoisena menetelmänä, mutta yhdyn kyllä luennon perusteella siihen, ettei se ole ensisijainen menetelmä aloittelevalle tutkijalle. Luotettavuuskysymykset ovat myös pinnalla pohtiessani tekstianalyysiä; tulkinnallisuus ei saa mennä yli aineiston (Suhonen 2019). Oma ajatukseni tekstianalyysista on tällä hetkellä varmasti liian suppea; en olisi ajatellut tekstianalyysiä hyvänä menetelmänä esimerkiksi terveydenhuollon projektien tutkimisessa. Suhosen ja Paasivaaran (2014) mukaan aikaisempaa syvällisempi ymmärtäminen on mahdollista tekstianalyysin avulla: projektien tavoitteet, päämärät sekä projekteissa työskentelevien taustamotiivit ovat tutkittavissa/ilmennettävissä tekstianalyysiä käyttämällä.
Näyttäisi kyllä siltä, ettei tekstianalyysi sovi valittuun tutkimusmenetelmäämme. Toki joskus haastatteluaineistojakin on analysoitu tekstianalyysillä, mutta sisällönanalyysi on yleensä sopivampi ja käytetympi (Suhonen 2019). Ajattelisin kuitenkin että tutkimuskysymyksemme pystymme vastaamaan paremmin jollain muulla menetelmällä kuin tekstianalyysillä.
Rakas päiväkirja, luulen että palaan vielä joskus tutkijanurallani tähän.
Lähteet:
Suhonen M (2019) Tekstianalyysi aineiston analyysimenetelmänä. Luento. Oulun yliopisto. 2.10.2019.
Suhonen M (2007) Osallistujaohjaus ristipaineiden keskellä. Tapaustutkimus Kainuun maakuntakokeilun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen suunnitteluvaiheesta vuosina 2003-2004. Väitöskirja. Oulun yliopisto.
Suhonen M & Paasivaara L (2014) Tekstianalyysi terveysalan projektien tutkimuksessa. Hallinnon tutkimus 33(4): 375-383.
Tiirinki H (2014) Näkyvien ja piilotettujen merkityksien rajapinnoilla - Terveyskeskukseen liittyvät kulttuurimallit asiakkaan näkökulmasta. Väitöskirja. Oulun yliopisto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti