Rakas tutkimuspäiväkirja, tässäpä mietintöjä systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta.
Systemaattisen katsauksen tarve on laaja. Toiminnan kehittämisen näkökulmasta systemaattinen kirjallisuuskatsaus on tärkeä menetelmä. Erityisen tärkeä kirjallisuuskatsaus on näyttöön perustuvan terveydenhuollon näkökulmasta: näytön tuottaminen ja ennenkaikkea tiivistäminen ovat olennaisinta ydintä ajatellen systemaattista kirjallisuuskatsausta. Ongelmallisena olen pitänyt kirjallisuuskatsauksen eri nimityksiä; en ole osannut tunnistaa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vaiheita. Tämän vuoksi Kaakisen (2019) luento systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vaiheista tuli todella tarpeeseen!
Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa esityö on keskeinen: mitä tietoa aiheesta on saatavilla? Tämä vaikuttaa merkittävästi myös tutkimuskysymyksen muotoiluun, minkä huolellinen määritteleminen on olennaista ajatellen tutkimuksen etenemistä. Hakusanojen ja tietokantojen määrittely on myös mahdollista huolellisesti tehdyn taustatyön jälkeen. Tutkimuskysymykseen keskeisesti nivoutuvat sisäänotto ja poissulkukriteerit liittyvät tiedonhaun vaiheeseen keskeisesti. PICO-formaatti tähän liittyen oli aiemmin tuttu, mutta hyvä muistutus.
Minua kovasti mietityttää kirjallisuuskatsauksissa tutkijan vastuu (toki kuten missä tahansa tutkimuksessa!). Kandidaatin tutkielmaa tehdessäni perinteisenä kuvailevana kirjallisuuskatsauksena käytin aikaa todella paljon perustellen sitä täyttääkö tutkimus sisäänottokriteerit vai ei. Mahdollisesti kriteerit eivät olleet niin hyvin laadittu, mikä selittää omaa epävarmuuttani. Tutkijalla on kuitenkin todella suuri vastuu lopputuloksesta - onko katsauksessa mukana kaikki aineisto, mitä siihen tuleekin kuulua?
Tutkimuksen laadunarviointi on keskeistä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa. Olin yllättynyt, kuinka paljon esim. JBI tarjoaa materiaalia laadun arviointiin (esim. JBI Critical Appraisal Checklist for Qualitative Research). Tutustuessani näihin JBI:n tarjoamiin materiaaleihin huomasin niiden hyödynnettävyyden myös muilla menetelmillä tehtävissä tutkimuksissa kuin systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen loppuvaiheessa tehdään taulukointi ja synteesi. Synteesi tehdään yleensä narratiivisen analyysin keinoin. Olin hieman yllättynyt tästä, koska ajattelin systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa keskeisen analyysimenetelmän olevan sisällönanalyysi (toki tätäkin käytetty!)En ollut myöskään huomioinut meta-analyysiä yhtenä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen analyysimuotona, jossa käytetään tilastotieteen menetelmiä tutkimustulosten kokoamiseen.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekeminen kiehtoo minua. Ajattelisin että omat tutkimukselliset vahvuuteni pääsisi siinä esille: suunnitelmallisuus ja tarkkuus. En pidä menetelmää kuitenkaan helppona, myös sen tarkoituksenmukainen käyttö on tärkeää muistaa. Tutkimusryhmämme tuskin valitsee menetelmäkseen tätä johtuen siitä, että alustavan tiedonhankinnan mukaan tietoa ei ole tarpeeksi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekemiseen. Lisäksi tutkimuskysymyksemme hakee kuvailevaa tietoa, jonka perustellummin saavamme esille muilla menetelmillä.
Omaa graduani koskien systemaattinen kirjallisuuskatsaus on menetelmänä tullut mieleen. Gradussani teen mittarin validointiin liittyvän prosessin. Mittarin kehittämistä yleensä edeltää systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Aiheestani on tehty viime vuosina muutamia laadukkaita katsauksia, joten sen tekemisen koen tarpeettomaksi. Tarpeettomaksi en tehtyjä katsauksia koe - päinvastoin, niiden avulla pystyn arvioimaan kehitettyjen mittareiden sisältöjä!
Rakas tutkimuspäiväkirja, seuraavaksi mietintöjä interventio- ja vaikuttavuustutkimuksista.
JBI (2019) Reviewers manual. Joanna Briggs Institute.
Kaakinen P (2019) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Luento. Oulun yliopisto. 2.10.2019.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti