...koska aiheeseen perehtyminen on riittävää?

Rakas tutkimuspäiväkirja, koska aiheeseen perehtyminen on riittävää?

Tutkimuksen aiheen ja näkökulman selvittyä tutkimusryhmämme on alkanut perehtyä aiheeseen. Alkuperäiset tavoitteet, tarkoitukset ja tutkimuskysymykset ovat muokkautuneet moneen kertaan. Tätä myötä aloinkin pohtia aiheeseen perehtymisen määrää ennen tutkimussuunnitelman tekemistä.

Vaikka innostus tutkimusmenetelmien valintaan ja tutkimuksen tekemiseen on kova, nyt on syytä jarrutella. Ryhmämme on huomannut, että tutkimuksen on mahdotonta edetä ennen aiheeseen (hyvin syvällistä!) perehtymistä. Tätä on painotettu luennoilla (Kanste & Siira 2019, Konttila 2019) ja kirjallisuudessa (Polit & Beck 2012), mutta silti se yllättää. Vaikka tutkimussuunnitelman Tutkimuksen tausta -otsikko huutaa tekstiä sitä on ihan mahdotonta tuottaa. Itselleni parhaan keinon tiedon jäsentämiseksi olen kokenut mind mapista. Visuaalisena oppijana minun on mahdollista koota tarvitsemani ja hankittu tieto tietynlaiseen kuvioon. Olen onnellinen siitä, että olen löytänyt oman keinoni- toivottavasti siitä on hyötyä.

Sen lisäksi, että aiheeseen perehtyminen on tutkimuksen etenemisen kannalta välttämätöntä, olen pohtinut asiaa myös tutkimuseettisestä näkökulmasta. Jos tutkimuksen alussa käsitteiden ja niiden välisten suhteiden hahmottaminen ontuu, ei tutkimuskaan voi olla eettisesti pätevä. Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu huolellisuus ja tarkkuus tutkimustyössä (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012). Jos pohjatyötä ei ole tehty kunnolla, huolellisuus ja tarkkuus ei tutkimustyössä toteudu. Tästä tuleekin jo tutkijalle painetta: koska perehtyminen on riittävää? Sitten kun mind map on siinä vaiheessa, että tutkimussuunnitelman osiota 1 on mahdollista lähteä kirjoittamaan?

Aiheeseen perehtyessämme myös tutkimuksen tavoite, tarkoitus ja tutkimuskysymykset hakevat muotoaan. Näyttäisi siltä, että aiheemme edellyttää laadullista näkökulmaa tutkimusmenetelmällisesti, mikä asettaa omat haasteensa tutkimuskysymysten suhteen - on vain hyväksyttävä niiden muuttuvaisuus (Huhtakangas 2019, Polit & Beck 2012). Määrällisessä tutkimuksessa haasteet ovat toisenlaiset: muuttujat, joista tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita, on operationalisoitava jo tutkimuskysymystä muodostettaessa (Polit & Beck 2012).

Huomaan aiheeseen perehtymisen ja tutkimuskysymyksen muodostamisen linkittyvän toisiinsa yhä vahvemmin. Menetelmäoppaat antavat suurinpiirtein samoja ohjeita kysymyksen muodostamiseen sekä hyvään aiheeseen liittyen. Ryhmätyönä tehtävä tutkimussuunnitelma antaa vielä oman monimutkaisuutensa kysymyksen luomiseen; jokainen ryhmäläinen tuo esiin uusia näkökulmia. Vaikka alku tuntuukin tällä hetkellä melko haastavalta, pidän eri näkökulmien tuomisen esille tässä vaiheessa rikkautena. Vaikka epätietoisuuden sietäminen tuntuu tässä vaiheessa tutkimusta erityisen raastavalta, voisin ajatella että tutkimuksen teossa tähän täytyy tottua. Laadullisessa tutkimuksessa (ja miksei määrällisessäkin) on kestettävä epävamuutta pitäen samalla fokus kirkkaana. Polit & Beckiä (2012) lainatakseni: "Researchers begin with a focus that defines the broad boundaries of the study, but the boundaries are not cast in stone"

Rakas tutkimuspäiväkirja, ei tämä aiheeseen perehtyminen lopu oikeasti koskaan!

Lähteet:
Huhtakangas M (2019) Tutkimussuunnitelma. Luento. Oulun yliopisto. 18.9.2019
Kanste O & Siira H (2019) Tutkimusaiheen valinta ja tutkimusidean synty. Luento. Oulun yliopisto. 18.9.2019
Konttila J (2019) Kyselylomakkeen laadinta. Luento. Oulun yliopisto. 25.9.2019.
Polit DF & Beck CT (2012) Nursing Research. Generating and Assessing Evidence for Nursing Practice. Wolters Kluwer.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2012) Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf.