Rekisteri- ja väestötutkimuksen koen kovin vieraaksi ehkäpä sen vuoksi, että tietoni näitä kohtaan ovat puuttellisia. Olen käsittänyt rekisteri- ja väestötutkimukset kovin kaukaisina sekä jollain tapaa monimutkaisina prosesseina. Visuaalisena oppijana kokosin rekisteri- ja väestötutkimuksesta kuviot (kuvio 1, kuvio 2) Kansteen (2019) luennon sekä muun lähdemateriaalin perusteella.
Kuvio 1. Rekisteritutkimus
Kuvio 2. Väestötutkimus
Jäin pohtimaan valmiin aineiston rajoittamia mahdollisuuksia: tutkimusongelma on määriteltävä datan mukaan. Osa aineistosta on ollut viranomaiskäytössä - miten tämä istuu tutkimukselliseen kenttään? Toisaalta Suomen laajat ja laadukkaat aineistot takaavat varmasti monta merkittävää tutkimusta väestön terveyden edistämiseksi. Lisäksi jäin pohtimaan sitä, millaisia mahdollisuuksia rekisteri- ja väestötutkimukset antavat tiedon täydentämiseen. Voisiko näitä tutkimuksia käyttää enemmän ja monipuolisemmin? Räisänen & Gisslerin (2012) mukaan rekistereiden käyttö on vähäistä, onko vajaan kymmenen vuoden sisällä tilanteessa tapahtunut kehitystä?
Oppimani perusteella voin todeta, että ryhmämme tutkimuksen toteuttamisesta on mahdollista sulkea pois nämä kaksi menetelmää.
Rakas tutkimuspäiväkirja, vielä olisi muutama menetelmä jäljellä!
Lähteet:
Kanste O (2019) Rekisteritutkimus. Luento. Oulun yliopisto. 2.10.2019
Kanste O (2019) Väestötutkimukset. Luento. Oulun yliopisto. 2.10.2019.
Koskinen S & työryhmä (2017) Väestötutkimukset - miksi niitä tehdään? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Dia-esitys.
Räisänen S & Gissler M (2012) Rekisteritutkimus - mahdollisuus hoitotieteessä. Hoitotiede 24(1): 62-69.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti